Día saludable

Täällä taas! Harjoittelu on loppunut ja kolmen päivän päästä lähden Temucosta kohti Santiagoa ja sieltä sitten torstaina lennolla Pariisin kautta kotiin. Ajattelin, että yritän tässä vapaina päivinäni muun tohisemisen seassa kirjoitella menneiden viikkojen jutuista ja tapahtumista, että saan teidät kärryille mukaan.

Lyseolla on ollut jos jonkinlaista tapahtumaa ja tuntuu, että ne kaikki osuvat aina torstaille! Tämän vuoksi minulla ei esimerkiksi ollut nelosluokan kanssa kuin kaksi opetuskertaa, koska kaikki koulun ulkopuoliset aktiviteetit ja lomapäivät söivät englannin tunnit. Myös lyseon Día saludable, eli vähän kuin meidän kouluissa järjestettävä liikuntapäivä, osui torstai-iltapäivälle. Tytöillä oli aamupäivästä jotain aktiviteettia urheilun parissa ja sitten iltapäivästä pidettiin tyttöjen itse valmistelemia tanssiesityksiä - oli kaikkea zumbasta korealaiseen poppiin! - ja tarjoiltiin terveellistä ruokaa koulun sisäpihalla.

Día s_ludable :D

Minun kakkosia! Zumbaa tanssivat.

Lyseon liikunnan opettaja, joka oli järjestänyt päivän tapahtumat.

Sisäpihalla oli musiikkia, aktiviteetteja ja terveellistä syötävää tarjolla.

Tehosekoittimessa tehtyjä vitamiinipommeja. Tuli ikävä omaa tehosekoitinta ja vihersmoothieita.

Meni hyvin alas, vaikka yksi tyttö nyrpistikin nenäänsä vastapuristetulle appelsiinimehulle. Hullua.

Hotellialan opiskelijat (minun kolmoset!) olivat myös kattaneet pöydän kaikkien oppien mukaan.

Vanhusten hoitoon erikoistuneiden oppilaiden pisteellä sai myös mitata verensokerin ja -paineen.

Cristi ja yksi ykkösistäni.

Osui ihanan aurinkoinen ja lämmin päivä.

Pihalla oli myös paljon julisteita, joissa oli ohjeita terveellisten elämäntapojen ylläpitoon.

Sitten vähän pöytätennistä ykkösten kanssa ^^

Vaikka harmitti taas välistä jääneet oppitunnit, pidin tästä päivästä. Mukavaa vaihtelua ruokavalioon! Haha, täällä on tullut syötyä aika epäterveellisesti. Ihan liikaa ranskalaisia ja sopaipilloja. On jo ikävä ruisleipää. Sitä mussutan heti paketillisen, kun pääsen takaisin Suomeen. Ja teen tehosekoittimellisen vihersmoothieta! Ruokapostauskin minulla on suunnitelmissa erikseen. Ollut jo jonkin aikaa. Saan sen vielä aikaan, lupaan! :D

Hasta luego, chicooos!

Carrete

Carrete on chileläinen sana, joka tarkoittaa suurin piirtein samaa kuin suomen "bile". Carretea tuli harrastettua aika paljon viime viikonloppuna.

Torstaina meillä oli kämpillä grillijuhlat, koska kolmella kämppiksellä on tässä kuussa syntymäpäivät. Oli oikein kaunis ja aurinkoinen ilta. Suurin osa täällä asuvista nuorista on 18-20-vuotiaita. Minä, Minski, Jabet (meidän siivooja) ja yksi viimeistä vuottaan lääkiksessä lopetteleva mies olemme ainoat kahdenkymmenen viiden paremmalla puolella. Kämppikset ovat kaikki todella mukavia ja oli kivaa viettää iltaa porukalla. Minskin ja lääkisopiskelijan kanssa menimme vielä tien toiselle puolelle Madchesteriin yksille grillijuhlien laannuttua.

Vasemmalla toinen vuokranantajista, Maria Ester, ja oikealla talon siivooja, Jabet.

Kämppisten kanssa pihakeinussa

Piha pirskekunnossa.

Lihaa oli tarjolla.

Söin siis salaattia. :D Perus.

Perjantaina olin aivan kuollut lyseon opettajien kanssa tehdystä retkestä Puerto Saavedraan. Christi oli kuitenkin kutsunut minut carreteamaan (hienon verbin loin) ja tapaamaan hänen ystäviään, joten otin pienen välikuoleman ja lähdin yhdeksitoista Cuatro Ebriokseen. Täällä baareihin mennään yleensä vasta yhdeksitoista. Ei siellä ole oikein ketään ennemmin. Puoli kymmeneltä on ollut ehkä aikaisin, jolloin olen ketään (paikallista) sopinut tapaavani baarissa. Olen onnellinen, että menin tapaamaan Christiä, koska tapasin paljon uusia ihmisiä ja näin ihan mahtavan livebändin, tanssin ja join paljon olutta.

Bongorumpuilija poika oli ihan tosi söpö ja hurjan taitava.

Lauantaina puolestaan Elina oli kutsunut minut ja Minskin katsomaan afrotanssiesitystä erääseen baariin. Hän käy tanssimassa afroa paikallisen ryhmän kanssa ja tämä ryhmä oli järjestänyt esityksen lauantaille. Baari oli todella viihtyisä (jos ei lasketa vessoja) ja paikalla oli paljon väkeä ja myöhemmin esiintyi myös pari eri bändiä ja artistia. Deejii soitti välissä koko ajan reggaeta, räppiä, reggaetonia ja cumbiaakin. Vähän meinasivat bileet päättyä, kun poliisi kävi valittamassa melusta, mutta tunnelma ja musiikki tuntuivat silti aina pikkuhiljaa palaavan, kunnes joskus kolmen aikoihin bileet alkoivat hiipua kunnolla. Saatiin pari nuorta miestä saattamaan meidät kotiinkin Minskin kanssa.

Elina ja minä.

Minski ja Elina.

Kotoisa mesta.

Halpaa olutta. Oikein halpaa.

Paikallinen jätkäjätkät. :D

Afrotanssi on ihan mielettömän menevää, tykkäsin!

Perjantain ja lauantain ajan ajattelin vain kuinka paljon Bygmi olisi tykännyt näistä paikoista ja bändeistä! Sopisit niin hyvin tänne ^^ Tulet vielä takaisin joskus mun kanssa. Otetaan parin viikon kesäloma keskellä talvea, eiks je?

Päätän tämän postauksen Minskin totuuden sanoihin: "Niin paljon hyviä baareja, niin vähän aikaa!"

Día del Profesor

Chileläiset osaa juhlinnan jalon taidon eikä el Día del Profesorkaan jäänyt juhlimatta tai liian vähälle huomiolle tällä viikolla. Virallisesti opettajienpäivä oli keskiviikkona 16.10., mutta kävimme kuitenkin jo tiistaina Mayran kanssa opettajienpäivän seremoniassa, jossa tunnustettiin erityisen hyvää työtä tehneitä tai erityisen pitkään työssä olleita opettajia. Se oli kaupungin teatterilla ja vain kunnan kouluissa työskenteleville opettajille tarkoitettu tilaisuus. Chilessä on siis myös puoliyksityisiä ja ykistyisiä kouluja kunnallisten lisäksi.

Virallisena päivänä, keskiviikkona opettajat lähinnä toivottelivat toisilleen hyvää opettajienpäivää. Torstaina koulupäivä päättyi kaikilta kahdeltatoista ja hotellialan kolmasluokkalaiset olivat järjestäneet meille opettajille kahvitustilaisuuden, missä myös muutamat kakkosluokkalaiset pitivät pienet esitykset. Kuunneltiin upeita lauluja ja puheita ja syötiin kakkua.

Perjantai oli vapaata ja osa opettajista oli järjestänyt pienen retken rannikolle, Puerto Saavedraan, ja minutkin kutsuttiin mukaan. Lähdimme aamulla lyseolta tilatussa minibussissa, matka kesti vaan noin puolitoista tuntia pysähdyksineen, eli ei ollut pitkä matka ollenkaan.

Tämmöisellä köröteltiin.

Matkalla pysähdyttiin Carahuessa, joka on tunnettu höyryvetureistaan, jotka on pitkässä rivissä keskellä kylän pääkatua.

Joka välissä piti muistaa syödä hyvin. Kahvitauko ennen rannalle lähtöä.

Taukopaikka.

Maistoin Chupilcaa, joka on punaviiniä, jonka sekaan laitetaan paahdettuja vehnäjauhoja ja sokeria makeutukseksi. Oli ihan hyvää. Outoa, mutta hyvää.

Minä ja lehmät. Siinä ne vaan hengailivat ja söivät ruohoa.

Opettajaporukka.

Lossilla pääsi ylittämään joen toiselle puolelle, josta pääsi dyynit ylittämällä meren rantaan.

Lossikyyti odottaa.

Sea prudente = sea duidadoso (ei tarkoita siis samaa kuin be a prude ;))

Miss Gladyn kanssa :)

Vähän tuuli.

Ja ei muuta kuin ylöspäin!

Ylhäältä oli aina vain mahtavammat maisemat.

Ilman kenkiä on mukavampaa!

Jotkut kiersivät dyynin.

On top of the world.

Oli oikein kasvillisuutta dyynin päällä.

Hiekka oli ihanan lämmintä ja hienoa!

Lepohetki.

Nappasin vähän hiekkaa ja simpukoiden kuoria matkaani.

Täällä etelässä on kai melkein kaikki rannat tuollaisia mustahiekkaisia. Hienoa on hiekka, mutta tummaa. Otin risat kenkäni pois jalasta ja kävelin vain paljain jaloin. Hiekka oli lämmintä, mutta merivesi jääkylmää. Tyyni valtameri ei täällä näin etelässä ole todellakaan lämmintä. Ehkä kesällä yhden kuukauden ajan on sen verran lämmennyt, että pystyy käymään vähän uimassa, mutta ei kuulemma muuten. Tämä olikin ensimmäinen kerta, kun näin ihan avointa merta. Valdiviassa olimme siellä merensuulla oikeastaan, minkä takia vesikin oli vähän lämpimämpää, vaikka se onkin vielä etelämmässä.

Lossilla takaisin tultuamme kävin vielä kiipeämässä läheiselle kukkulalle. Lehmien kanssa.

En tiedä välittyykö teille kuinka jyrkät ja pienet kiviportaat sinne ylös veivät.

Oli upeat maisemat, vaikka ilma olikin jo aika harmaantunut.

Sitten kävimme lounastamassa paikallisessa ravintolassa.

En syönyt näitä itse, mutta tämä oli alkupala. Ateria oli kolmen ruokalajin mittainen ja juomana oli viiniä ja pisco souria.

Sitten vielä pari kuvaa ravintolan ulkopuolelta, kunnes kylmä viima iski niin luihin ja ytimiin, että oli pakko mennä takaisin bussiin.

Puerto Saavedran rannassa kävimme vielä kääntymässä ja juomassa kahvit ennen kotiin lähtöä.

Kylmä oli viima sielläkin.

Ihania kiviä rannassa, otin niitäkin muutaman mukaan. Palasin kotiin laukku täynnä hiekkaa, kiviä ja simpukan kuoria. :D

Tarkoitus oli mennä käymään Lago Budilla, joka on maailman ainut suolainen järvi (en tiedä miksi sitä ei luokitella mereksi), mutta jostain syystä emme sitten menneetkään sinne asti. Ilma oli kyllä muuttunut jo paljon tuulisemmaksi ja pilvisemmäksi, ja olimme osa tosi väsyneitä ruokailun jälkeen, joten kävimme vain Puerto Saavedran rannassa kääntymässä ja lähdimme takaisin kohti Temucoa. Opettajat lauloivat koko matkan ajan (siis meno- ja tulomatkan) erilaisia vanhoja chileläisiä lauluja, mikä oli todella viihdyttävää! Sieltä tuli ihan kaikki mahdolliset laulut, mitä vaan maa päällään kantaa, muun muassa Aikuinen nainen, mutta tietenkin paikallisilla lyriikoilla. :D Kuvasin videotakin teille yhdestä laulusta, jonka saatatte tunnistaa, jos olette koskaan olleet sitseillä ja nousseet tuolillenne seisomaan sillä välin, kun muut ovat laulaneet "juo pois, juo pois, juo pois, juo pois, juo herran tähden pois"... ;)

Los que han nacido en enero (/febrero etc.) que se pongan de pie
y con una copa en la mano la beban hasta el final
y dale y dale andá borracho a dormir

Mahtava reissu ja kyllä meri vaan on ihana (vaikka olenkin järvi-ihminen henkeen ja vereen)! Oikein kiva juttu tämmöinen opettajienpäivä. Soisin sen rantautuvan Suomeenkin, vai mitä olette mieltä?