Chileläinen henkilöllisyystodistus

Tätä harjoittelua varten hankkimani viisumi on mallia residente temporanea, mikä tarkoittaa väliaikaista asukasta. Täällä ollessani olen siis virallisesti tämän kaupungin, ja Chilen, asukas. Minun täytyi käydä kahdessa eri paikassa saadakseni virallisen henkilöllisyystodistukseni. Ensimmäisen paikan nimi on Departamento de Extranjería y Policía Internacional ja siellä kävin muistaakseni jo toisella viikollani täällä. Se sijaitsee Caupolicánin ja Mirafloresin risteyksessä, sellaisen autokorjaamon vieressä. Siellä he ottivat minun tietoni ylös, nappasivat minusta kuvan ja oikean käden peukaloni sormenjäljen. Sain valokopion, jossa olivat kaikki nämä tietoni ja kuvani ja sanoivat, että minun pitää mennä kyseisen dokumentin kanssa Registro Civiliin, siviilirekisteriin, josta saisin sitten varsinaisen todistuksen. Valokopio maksoi 800 pesoa, eli noin euron.

Registro Civil oli lakossa pitkään, monta viikkoa, kun saavuin Chileen, joten en päässyt heti käymään siellä. Se aukaisi ovensa vasta 23.9. ja paikka on ollut aika lailla tukossa siitä lähtien. Se aukeaa 8:30 aamulla, mutta sulkee ovensa jo klo 14:00, joten ainut päivä, kun pääsin siellä työaikatauluni takia käymään, oli perjantai. Perjantai on pahin päivä kaikista jonottamisen kannalta. Menin perjantaina töiden jälkeen sillä viikolla siellä käymään, kun se oli avannut ovensa, mutta se ihmisten määrä sai minut lähtemään samantien pois. Minulla oli töitä tehtävänä enkä olisi mitenkään voinut odottaa useampaa tuntia silloin. Päätin mennä sen sijaan torstaiaamuna heti, kun ovet aukeavat. Sain kuulla, että on olemassa siviilirekisteri myös Mall Portalilla, joka on lähempänä kotiani, joten menin sinne. Siellä sain tietää, että ulkomaalaisten henkilöllisyystodistukset voi hoitaa vain keskustassa! Turha reissu siis. Asian voi siis hoitaa vain siviilirekisterissä, joka sijaitsee Vicuña McKennan ja Arturo Varasin risteyksessä. 

Jouduin sitten palaamaan sinne seuraavana perjantaina ja odotin kolme tuntia pääsyä tiskille. Kun hain jonotuslipukkeen, edelläni oli yli sata ihmistä. Kannattaa siis mennä paikalle heti aamusta, jos suinkin vain pääsee. Kahdelta toimisto sulkee ovensa, mutta sisälle saa jäädä odottamaan vuoroaan ja kaikkia jonotusnumeron saaneita palvellaan kyllä. Tiskillä otetaan kaikki henkilöllisyystiedot ylös, kysytään Chileen saapumispäivää ja syitä täällä oloon, otetaan kuva, nimikirjoitukset ja sormenjäljet kaikista sormista ja monella eri tavalla. Tähän meni aika kauan aikaa, varmaan kokonaisuudessaan noin puoli tuntia. Henkilöllisyystodistus maksoi 4050 pesoa, eli noin kuusi euroa. Kävin hoitamassa tämän kaiken siviilirekisterissä siis perjantaina 4.10.

Kävin puolentoista viikon päästä kyselemässä henkilökorttini perään, mutta ei ollut valmista, joten odottelin vielä muistaakseni puolitoista viikkoa lisää. Korttia hakiessa ei onneksi ole isoja jonoja, joten sen hakeminen onnistuu nopeammin, kunhan se vain on valmis. Kaiken tämän jälkeen pitää vielä palata kertaalleen rekisteröimään henkilökortin numero sinne ensimmäiseen toimistoon, eli Departamento de Extranjería y Policía Internacionaliin, joka on muuten auki paljon myöhempään kuin Registro civil, ainakin viiteen iltapäivällä.

Kannattaa varautua siihen, että Chilessä kaikki on huonosti organisoitua ja virallisten asioiden hoitaminen vie aikaa. Toiminta virastoissa ei ole ollenkaan niin tehokasta kuin Suomessa. Jos joskus on turhauttanut Kelassa tai Työvoimatoimistossa asiointi, niin ei enää tämän kokemuksen jälkeen. No, sainpa henkilöllisyyskorttini vihdoin ja viimein, viisi viikkoa ennen paluutani Suomeen!

Matkajärjestelyjen hintaa ja muita raha-asioita

Aloin kirjaamaan ylös heti harjoittelupaikan saatuani Chileen lähtemiseen menneitä kuluja, koska halusin tietää, mihin kaikkeen sitä rahaa menee ja mikä on kaiken loppusumma. Aika hyvin sitä pystyi etukäteen arvioimaan reissun hintaa, mutta matkan varrella tuli kuitenkin pari yllätystekijää vastaan (kuten aina). Laitan nyt kaikki kuluni tähän teillekin luettavaksi, jotta mahdollisten tulevien Chilen matkan järjestelijöiden olisi helpompaa suunnitella omaa budjettiaan.

★A-Hepatiittirokotteen vahviste 46,85€ (osoitteesta rokote.fi on helppo tarkistaa, mitä rokotuksia matkalle tarvitsee!)
★Passikuvat 19€ (Alunperin 24€, mutta kun päivittelin hintaa ja opiskelija-alennuksen puutetta, antoi myyjä hieman alennusta!)
★Rikosrekisteriote 11€ (saa tilattua espanjaksikin täältä)

★Vakuutukset 106€

- vain matkustajavakuutus (matkatavarat kattaa kotivakuutus) [matkavakuutuksen ottamisesta voit lukea lisää täältä]

★Työviisumi 432,50€

- junamatkat Helsinkiin 22€

★Lennot 1 404,77€

★Välityspalkkio CIMOlle 350€

Loppusumma:  2 370,12€

Rikosrekisteriote, matkavakuutus ja passikuvat vaaditaan liitteiksi viisumihakemukseen (voit lukea viisuminhakuprosessista yksityiskohtaisemmin täältä). Mukaan pitää liittää myös terveystodistus, mistä näkyy rokotukset ja yleinen terveydentila. Eli vaikka CIMO maksaakin harjoittelua varten apurahaa, jolla pystyy kattamaan elämisen Chilessä, kannattaa muistaa, että kaikki järjestelykustannukset menee omasta pussista. Lennot Chileen ovat melko kalliita (kuitenkin halvempia kuin alunperin odotin!) ja työviisumistakin pitää pulittaa iso summa.

Hieman henkilökohtaisempia hankintojani reissua varten ovat lisäksi rinkka, 162€, ja sille lentokonepussi, 19€. Paikan päältä pitää vielä ostaa espanja-englanti -sanakirjan töitä varten ja kunnon lenkkitossut, että jaksan painella pitkin vuorenrinteitä ja tutustua uuteen ympäristööni. Toivon, että ne saa Chilestä hieman halvemmalla. Jos ei, niin ainakaan ei tarvitse niitä täältä Suomesta asti raahata mukana. Jos minulla olisi rajattomasti rahaa, olisin myös sijoittanut hyvään tablettiin. Mutta koska ei ole, yritän pärjätä Lumiani ja miniläppärini avuin. Miten niin teknologiariippuvainen?

Tulihan noita kustannuksia ihan kiitettävästi näemmä. Toisaalta, niitä ei joutunut maksamaan kaikkea kerralla, vaan pitkin kevättä ja kesää pikkuhiljaa. CIMOn välityspalkkionkin maksan itseasiassa vasta Chileen perille päästyäni. CIMOn apurahasta vielä sen verran, että se maksetaan (suomalaiselle) tilille kokonaisuudessaan kuukautta ennen työharjoittelun alkamista. Sitä voi sitten itse päättää kuinka paljon ottaa käteisenä mukaan ja kuinka paljon nostaa paikan päällä tai käyttääkö vain korttia. Matkashekeistä kävin myös kyselemässä pankista, mutta neuvoivat unohtamaan koko jutun, koska ne käyvät enää niin harvoissa paikoissa. Kortti, joka toimii ulkomailla (ilman mitään lisämaksuja) on paras ja turvallisin vaihtoehto tänä päivänä. Kunhan varaa myös sitä käteistä sukan varteen. Tällaiseen ratkaisuun ainakin itse lopulta päädyin.

Se olisi sitten enää reilu viikko ja lähden vihdoin matkaamaan kohti Temucoa. Olen jännittynyt, kauhistunut, innostunut, stressaantunut, valmistautunut, epävarma, onnellinen, väsynyt hermoraunio. Hyvin jakomielinen olo on vallinnut viimeisten päivien ajan. Oloon vaikuttaa tietysti monet muutkin asiat kuin vain Chilen lähtöön liittyvät fiilikset, mutta kuitenkin. Näillä mennään. Joko postaan juuri ennen lähtöä jonkun paniikkipostauksen asioista, joita en ehtinyt tai unohdin hoitaa ennen lähtöä tai sitten seuraavan kerran kuulette minusta, kun olen laskeutunut Chilen kamaralle.

Hasta entonces.

Viisumin haku Chileen työharjoittelua varten

Viisumin hakeminen Chileen oli yksi päänsärky lisää matkajärjestelyissä. CIMOn suomalaiselta yhteyshenkilöltä sain tietää, että Chileen pitää hakea työviisumia, opiskelija- tai turistiviisumi ei riitä ja niillä työharjoitteluun lähteminen olisi laitonta. Työviisumissa on se puoli, että se maksaa tietysti hieman enemmän. CIMOn yhteyshenkilöni tiesi kertoa, että tämä liittyy siihen, että chileläiset joutuvat myös maksamaan jonkin kalliimman maksun Suomeen tullessaan, joten vuoroin vieraissa tms. Olin vain kerran aiemmin hakenut viisumia, Pietariin, ja siinäkin prosessissa olin yksi ryhmäviisumilaisista, joten homma ei ollut hirveän hankala tai kallis. Ehkä se oli kokemattomuuttani asiassa, tiedä häntä, mutta kovin helppoa tuon viisumin hakeminen ei mielestäni ollut.

Aloitetaan siitä, että Suomen CIMOsta sanottiin, että hae työviisumia ja Chilen CIMOn mailissa puhuttiin taasen visa estudiantesta, eli opiskelijaviisumista. Pari selventävää sähköpostia piti lähettää, että tiesin, mitä oikein haenkaan. Toiseksi, en meinannut kuollaksenikaan löytää Chilen Helsingin suurlähetystön nettisivuilta viisuminhakulomaketta. En vaikka käytin vuorostaan espanjankielistä ja vuorostaan englanninkielistä versiota, googlailin eri hakusanoilla (espanjaksi ja englanniksi) ja käytin sivuston omaa hakupalvelua ja FAQ:ta. Chilen yhteyshenkilöni kertoi, että asian pystyy hoitamaan sähköpostitse (että he lähettävät hakemuksen ja voin palauttaa sen samaa kautta), mutta en koskaan saanut sähköpostiini vastausta, kun suurlähetystöstä asiasta kyselin (espanjaksi). Minulla oli ehkä väärä sähköpostiosoite. Löysin lopulta Helsingin konsulaatin sivuilta oikean linkin, josta pääsi sivulle, jolla rekisteröidytään heidän palveluunsa ja omilla tunnuksilla pääsee palvelussa sitten täyttämään viisumihakemusta. Tämä sähköinen palvelu on nimeltään El Sistema de Atención Consular, tai SAC, ja pääset sinne klikkaamalla tästä. Palvelu toimii niin espanjaksi kuin englanniksikin.

Minusta olisi ollut ihan mukavaa, jos tästä olisi ollut selkeämmät ohjeet (esim. suora linkki palveluun sähköpostissa). Kesti aikansa itsekseen keksiä tuollainen palvelu, johon pitää luoda tunnukset ja kaikki, että pääsee viisumihakemuksen lähettämään. Varsinkin kun ainut virallinen ohjeistus, mitä sain oli "katso Chilen suurlähetystön sivuilta" (ilman mitään linkkiä) ja "onnistuu sähköpostitse". Asiaa ei auttanut yhtään Chilen suurlähetystön erittäin epäselvät nettisivut, joiden espanjan- ja englanninkieliset versiot aina hieman erosivat toisistaan.

Itse palvelussa viisumihakemuksen täyttäminen onkin hyvin simppeliä, kunhan siihen tarvittavat liitteet ovat sähköisessä muodossa. Joitakin liitteitä jouduin ainakin itse skannailemaan koneelle. Tarvittavat liitteet ovat tuore passikuva, rikosrekisteriote (voi tilata espanjaksi täältä), CIMOn virallinen hyväksymiskirje (josta käy ilmi työnantajan tiedot ja asumiskulut kattavan apurahan saanti), kopio passista ja lääkärintodistus. Hyväksymiskirjeen saat CIMOn yhteyshenkilöiltä, jotka hoitavat paikan löytymisen puolestasi. Kaikki muut liitteet hankitaan itse. Lääkärintodistuksen saa käymällä ihan tavallisessa terveystarkastuksessa ja pyytämällä lääkäriä täyttämään englanninkielisen terveydentilaselvityksen. Omassani oli selkeät tiedot esimerkiksi rokotuksista (joista esim. A-hepatiitin vahvistuksen otin juuri tätä matkaa varten). Rikosrekisteriotteen voi tilata suoraan netistä ja sen saa espanjaksi. Samalla sivulla on myös tulostettavissa paperinen lomake, jonka voi sitten lähettää Oikeusrekisterikeskukseen, jos suosii perinteisempiä menetelmiä. Suosittelen tilaamista netistä, koska se on huomattavasti helpompaa ja nopeampaa. Huomaa myös, että passisi tulee olla voimassa vielä 6kk reissun päättymispäivän jälkeen, jotta se on pätevä viisumia hakiessa.

LISÄYS: Kun valitset viisumityyppiä, valitse Residente Temporario Titular. Tätä muistan itse pohdiskelleeni hetken ennen kuin tiesin, minkä valita. Unohdin lisätä sen postaukseen aiemmin. :)

SAC-palvelun kautta pystyy seuraamaan viisumin käsittelyn etenemistä. Kun omaani ilmestyi viesti esperando pago, "odottaa maksua", otin sähköpostitse (consulado@embachile.fi) yhteyttä konsulaattiin saadakseni ohjeet maksamiseen. Tästäkään kun ei löydy tietoa suoraan konsulaatin nettisivuilta tai SAC-palvelusta. Jo seuraavana päivänä sähköpostiini vastattiin (englanniksi, vaikka otin yhteyttä espanjaksi) ja sain tilinumeron, jolle maksu tulisi suorittaa sekä ohjeen lähettää vielä kuitti paluusähköpostissa maksutapahtumasta, jotta viisumin käsittely voidaan saattaa loppuun. Työviisumin hinnaksi tuli 432,50€ ($503) (koko matkan budjetista on tulossa myöhemmin oma postauksensa). Viisumi pitää hakea henkilökohtaisesti paikan päältä Chilen konsulaatista, sitä ei voida postittaa. Viisumia haettaessa tulee ottaa mukaan passi, johon viisumi saadaan laitettua ja siellä pääsee kirjoittamaan nimensä ja painamaan oikean käden peukalon jäljet kaikkiin papereihin. Jos joku kaipaa Helsingin konsulaatin yhteystietoja, ne löytyvät klikkaamalla täältä. Se sijaitsee ihan Helsingin keskustassa, ei ole vaikeaa löytää perille. Aukioloajat ovat ma-pe klo 10-12:30.

Täytyy vielä sen verran sanoa tuosta SAC-palvelusta, että se ei aina päästänyt minua kirjautumaan tunnuksillani, vaan väitti, etteivät ne ole käytössä tai salasana on väärä. Tiesin, ettei se voi pitää paikkaansa, koska muistin tunnukseni ja salasanani oikein ja tallensin ne myös heti tietokoneelleni, jotta pääsisin aina tarvittaessa kirjautumaan. Ihmettelin tätä aluksi, mutta kävin aina tasaisin väliajoin tarkistamassa pääsenkö kirjautumaan ja siinä "odottaa maksua" -vaiheessa sitten onneksi pääsinkin. Odottelin muistaakseni pari kolme viikkoa (ellen jopa kokonaista kuukautta) viisumipäätöstä, joten sen kanssa ei kannata hätiköidä, ellei ole pistänyt hakemusta kiireellisenä menemään, mikä on tietysti oma hommansa. Viisumi pitää ottaa käyttöön 90 päivän sisällä sen myöntämisestä, joten liian aikaisin sitä ei kannata hakea. Minullahan on tässä vielä aikaa vajaa pari kuukautta ennen reissuun lähtöä, joten juuri sopivasti sain viisumini.

Viisumin yhteyteen tuli oikein vanhanaikaiset postimerkitkin, joita konsulaatin virkailija kertoi chileläisten rakastavan yli kaiken ^^

Nyt minulla on siis viisumi Chileen! Pienen säädön kautta sain senkin hoidettua. Jännitin kovasti Chilen konsulaatissa käyntiä, kun en tiennyt pitääkö siellä asioida englanniksi vai espanjaksi. Päädyin lopulta heittämään tervehdykset ilmoille espanjaksi ja loput keskustelusta käytiin sujuvasti englanniksi, mikä oli pienoinen helpotus. Ei mennyt mikään tärkeä info ainakaan ohi kielimuurin takia. Konsulaatin väki oli muutenkin hirveän hymyilevää ja rentoa, mielikuvat virallisen hiljaisesta aulatilasta katosivat samantien, kun astuin peremmälle kahden miehen kotoisaan pikku toimistoon. Sen verran kuitenkin jännitin, että unohdin kysyä turistiviisumin hintaa, mikä oli tarkoitus selvittää ystäväni vierailua varten. Ehkäpä painun taas Chilen suurlähetystön selkeille nettisivuille löytääkseni sen tiedon ennen lähtöäni...

Toivottavasti tästä postauksesta on apua tuleville viisumihakijoille ja kysykää vaan, jos on jotain kysyttävää. Saan sähköpostimuistutuksen jokaisesta kommentista, joten ei haittaa lähettää kysymyksiä, vaikka postaus olisi päiväykseltään jo vanha. Jos vain voin vastaamalla tehdä kenenkään muun hakuprosessista yhtään vähemmän mutkikkaan, autan mielelläni :)