Día del Profesor

Chileläiset osaa juhlinnan jalon taidon eikä el Día del Profesorkaan jäänyt juhlimatta tai liian vähälle huomiolle tällä viikolla. Virallisesti opettajienpäivä oli keskiviikkona 16.10., mutta kävimme kuitenkin jo tiistaina Mayran kanssa opettajienpäivän seremoniassa, jossa tunnustettiin erityisen hyvää työtä tehneitä tai erityisen pitkään työssä olleita opettajia. Se oli kaupungin teatterilla ja vain kunnan kouluissa työskenteleville opettajille tarkoitettu tilaisuus. Chilessä on siis myös puoliyksityisiä ja ykistyisiä kouluja kunnallisten lisäksi.

Virallisena päivänä, keskiviikkona opettajat lähinnä toivottelivat toisilleen hyvää opettajienpäivää. Torstaina koulupäivä päättyi kaikilta kahdeltatoista ja hotellialan kolmasluokkalaiset olivat järjestäneet meille opettajille kahvitustilaisuuden, missä myös muutamat kakkosluokkalaiset pitivät pienet esitykset. Kuunneltiin upeita lauluja ja puheita ja syötiin kakkua.

Perjantai oli vapaata ja osa opettajista oli järjestänyt pienen retken rannikolle, Puerto Saavedraan, ja minutkin kutsuttiin mukaan. Lähdimme aamulla lyseolta tilatussa minibussissa, matka kesti vaan noin puolitoista tuntia pysähdyksineen, eli ei ollut pitkä matka ollenkaan.

Tämmöisellä köröteltiin.

Matkalla pysähdyttiin Carahuessa, joka on tunnettu höyryvetureistaan, jotka on pitkässä rivissä keskellä kylän pääkatua.

Joka välissä piti muistaa syödä hyvin. Kahvitauko ennen rannalle lähtöä.

Taukopaikka.

Maistoin Chupilcaa, joka on punaviiniä, jonka sekaan laitetaan paahdettuja vehnäjauhoja ja sokeria makeutukseksi. Oli ihan hyvää. Outoa, mutta hyvää.

Minä ja lehmät. Siinä ne vaan hengailivat ja söivät ruohoa.

Opettajaporukka.

Lossilla pääsi ylittämään joen toiselle puolelle, josta pääsi dyynit ylittämällä meren rantaan.

Lossikyyti odottaa.

Sea prudente = sea duidadoso (ei tarkoita siis samaa kuin be a prude ;))

Miss Gladyn kanssa :)

Vähän tuuli.

Ja ei muuta kuin ylöspäin!

Ylhäältä oli aina vain mahtavammat maisemat.

Ilman kenkiä on mukavampaa!

Jotkut kiersivät dyynin.

On top of the world.

Oli oikein kasvillisuutta dyynin päällä.

Hiekka oli ihanan lämmintä ja hienoa!

Lepohetki.

Nappasin vähän hiekkaa ja simpukoiden kuoria matkaani.

Täällä etelässä on kai melkein kaikki rannat tuollaisia mustahiekkaisia. Hienoa on hiekka, mutta tummaa. Otin risat kenkäni pois jalasta ja kävelin vain paljain jaloin. Hiekka oli lämmintä, mutta merivesi jääkylmää. Tyyni valtameri ei täällä näin etelässä ole todellakaan lämmintä. Ehkä kesällä yhden kuukauden ajan on sen verran lämmennyt, että pystyy käymään vähän uimassa, mutta ei kuulemma muuten. Tämä olikin ensimmäinen kerta, kun näin ihan avointa merta. Valdiviassa olimme siellä merensuulla oikeastaan, minkä takia vesikin oli vähän lämpimämpää, vaikka se onkin vielä etelämmässä.

Lossilla takaisin tultuamme kävin vielä kiipeämässä läheiselle kukkulalle. Lehmien kanssa.

En tiedä välittyykö teille kuinka jyrkät ja pienet kiviportaat sinne ylös veivät.

Oli upeat maisemat, vaikka ilma olikin jo aika harmaantunut.

Sitten kävimme lounastamassa paikallisessa ravintolassa.

En syönyt näitä itse, mutta tämä oli alkupala. Ateria oli kolmen ruokalajin mittainen ja juomana oli viiniä ja pisco souria.

Sitten vielä pari kuvaa ravintolan ulkopuolelta, kunnes kylmä viima iski niin luihin ja ytimiin, että oli pakko mennä takaisin bussiin.

Puerto Saavedran rannassa kävimme vielä kääntymässä ja juomassa kahvit ennen kotiin lähtöä.

Kylmä oli viima sielläkin.

Ihania kiviä rannassa, otin niitäkin muutaman mukaan. Palasin kotiin laukku täynnä hiekkaa, kiviä ja simpukan kuoria. :D

Tarkoitus oli mennä käymään Lago Budilla, joka on maailman ainut suolainen järvi (en tiedä miksi sitä ei luokitella mereksi), mutta jostain syystä emme sitten menneetkään sinne asti. Ilma oli kyllä muuttunut jo paljon tuulisemmaksi ja pilvisemmäksi, ja olimme osa tosi väsyneitä ruokailun jälkeen, joten kävimme vain Puerto Saavedran rannassa kääntymässä ja lähdimme takaisin kohti Temucoa. Opettajat lauloivat koko matkan ajan (siis meno- ja tulomatkan) erilaisia vanhoja chileläisiä lauluja, mikä oli todella viihdyttävää! Sieltä tuli ihan kaikki mahdolliset laulut, mitä vaan maa päällään kantaa, muun muassa Aikuinen nainen, mutta tietenkin paikallisilla lyriikoilla. :D Kuvasin videotakin teille yhdestä laulusta, jonka saatatte tunnistaa, jos olette koskaan olleet sitseillä ja nousseet tuolillenne seisomaan sillä välin, kun muut ovat laulaneet "juo pois, juo pois, juo pois, juo pois, juo herran tähden pois"... ;)

Los que han nacido en enero (/febrero etc.) que se pongan de pie
y con una copa en la mano la beban hasta el final
y dale y dale andá borracho a dormir

Mahtava reissu ja kyllä meri vaan on ihana (vaikka olenkin järvi-ihminen henkeen ja vereen)! Oikein kiva juttu tämmöinen opettajienpäivä. Soisin sen rantautuvan Suomeenkin, vai mitä olette mieltä?